Miksi haavoittuvuus on hyvä asia

22.6.2016 |

 

korppi selfi

Minun mielestäni se, että ihminen näyttää oman haavoittuvuutensa toisille ihmisille on aidointa mitä ihminen voi itselleen ja toisille tehdä. Siinä pienessä hetkessä kaikki on samanarvoista mutta eräällä lailla hirveän raadollista.

Haavoittunut ihminen ja haavoittuvainen hetki on niin puhdas ja kaunis, että sitä ei saa edes hiljaisuudella pilattua. Siinä hetkessä sitä huomaa, että sitä on ihminen. Erehtyväinen, paljas, loukattu, pelokas mutta silti ihminen.

Vasta kun ihminen paljastaa itsestään kaiken, hän voi kokea henkisen vapautumisen. Täysivaltaisesti, sillä sillä hetkellä hän ymmärtää mitä anteeksianto ja vapaus tarkoittaa. Sillä kellon lyömällä sitä tajuaa, että tältä se irti päästäminen tuntuu. Ennenkaikkea jo armon tunne itseään kohtaan on aika hieno kokemus. Tuohon hetkeen liittyy todella monta väkevää tunnetta ja ne voivat hämmentää ja naurattaa mutta siltä se armo ja anteeksianto itseään kohtaan tuntuu.

Miksi ihmeessä me pelkäämme näyttää tunteita ja haavoittuvaisuuttamme toisillemme? Oletko ja koetko häpeää siitä tunteesta? Älä suotta, kaikki tunteet on hyväksi sinulle ja juuri sinun kasvullesi jos vain uskallat ottaa ne vastaan ja ihmetellä niitä itseksesi hetken. Niissä voi jopa uida mutta ei kuitenkaan hirveän pitkään jotta niihin ei huku. Kun käy pyörähtämässä syvissä vesissä ja päättää, että olipa hyvä käydä täälläkin ja sitten muistaa palata takaisin sitä on astetta verran sisäisesti rauhallisempi ja viisaampi koskien elämää mutta ennenkaikea itseään ja omaa itsetuntemustaan.

Ensin täytyy kuitenkin itse mennä sinne navetan taakse seinää vasten ja olla valamis ottamaan niskalaukaus, eikä vain roudata vastapuolta sinne. Tämän jäläkeen voi luoda paskaa tovin ja todeta, että tätä ei kestä ikuisesti.

Kaikki ne hetket pitää elää läpi ja mitä enemmän isoja tunteita ja myrkyjä sinä kohtaat sitä paremmin sinä pääset tutustumaan itseesi. Uskallan väittää, että aika moni ihmisistä ei itse tiedä mitä he haluaisivat tehdä, missä asua ja mitä työtä tehdä jos he ihan aikuisten oikeasti saisivat itse päättää omista asioistaan.

Hassuahan tässä on se, että sinähän saat päättää joka hetki mutta meillä vain on tapana keksiä aina jokin hyvä perustelu, että miksi se ei ole mahdollista.

On aika ihanaa rakentaa itsensä näköistä elämää, vetää metsäpolulla syvään henkeen ilmaa ja kokea elävänsä.

♥ ♥ ♥

Ei kommentteja

Ihminen on rajallinen hyvän ja huonon suhteen

22.6.2016 |

sitruuna

Silloin kun ei ole huolta huolen häivää on kiva sisustaa ja harrastaa kaikkea kivaa pilateksesta – puolimaratooniin. Sitten kun asiat eivät mene niinkuin Strömsössä, sitä tekee ihan mitä vain selvitäkseen ja siitä kuviosta tipahtaa ensimmäisenä kivojen tyynynpäällisten valinta tai tapetointi ajatukset. Ei ole mitenkään ennenkuulumatonta, että hyvinvointi on yhteydessä hyvään mielialaan ja hyviin sekä kauniisiin asioihin. Toisaalta, juuri silloin kun näitä asioita eniten pitäisi harrastaa, nauttia, katsella ja tehdä, niitä ei vain jaksa vaikka ne kuinka tukisivat hyvinvointia, ne vaan lähinnä ärsyttävät.

Sama pätee ruuan suhteen. En ole vielä tavannut ihmistä joka kriisin tai masennuksen keskellä miettisi illalla laittavansa raakapuuroa jääkaappiin tekeytymään seuraavaa aamua varten tai söisi kaloriarvoltaan terveellisiä kevyitä keittolounaita ja salalatteja.Tällöin moni syö juustokakun päivässä saadakseen edes jotain mielihyvää elämäänsä ja ruoka on siitä välitön ja hyvä sillä me tiedämme mikä maistuu hyvälle ja sitä on helppo saada ja viedä ääntä kohden.

Tasapaino hyvinvoinnin, syömisen ja harrastamisen suhteen on vaikea yhtälö ratkaistavaksi kriisin keskellä.

Väsyneenä ei vain jaksa lähteä tunnin kävelylle vaikka se loppupelissä tekisi todella hyvää. Niin- sitä–vain–ei–jaksa.

Ei-huvita!

Siksipä olisikin tärkeää, että kaiken ”elämänionsolmussa” hetkellä silti muistaisi keskittää ajatuksiaan myös niihin kivoihin ja hyvää mieltä tuottaviin asioihin ja tehdä niitä sitten aluksi vaikka veren maku suussa. Mutta kun se ei vain mene niin, ne alkavat kiireen ja ongelmien keskellä vain ärsyttämään entistä enemmän ja tuntuvat pakolliselta suorittamiselta ja menettävät merkityksensä ja voivat jopa tuntua ihan typeriltä.

Viime vuosi oli tähänastista elämääni ajatellen raskain mutta silti pitkällä tähtäimellä katsottuna kaukoputken läpi tulevaisuuteen, parasta mitä minulle on tapahtunut, niin hassulta kuin se voi kuulostaakin.

Miten kriiseistä sitten selviää? Mielestäni Jenny, Vastaisku ankeudelle blogista kiteyttää sen hyvin kirjassaan sanoin: sinä elit sen läpi.

Tämä on niin totta. Sillä jokainen elää hyvät asiat läpi mutta huonot, ikävät ja pahat asiat me haluamme ohittaa ja jättää käsittelemättä jolloin ne jäävät meidän sisällemme hautumaan ja odottamaan oikeaa hetkeä jolloin tauti on liian pitkällä se tulee ja vie jalat altamme. Yleinsä padotut tunteet tuppaavat viemään terveytemme ja vielä ihan huomaamattamme. Ne myös lihottavat meitä ja saavat meidät uskomaan, että me olemme kirjaimelisesti rumia.  Asiat tulisi käsitellä ja elää läpi, jolloin niistä jää enää haalea muisto joka katoaa päivä päivältä kauemmas mitä enemmän me katsomme eteenpäin kohti tulevaisuutta.

Aloita vaikka lukemalla joka aamu jokin ärsyttävä positiivinen mietelause. Hetken päästä huomaat, että ne tuovat pientä valoa ja toivoa elämääsi. Kipeistä asioista ei pääse eroon juoksemalla täysiä vaan pienin askelin kävelemällä tuhat kilometriä. Tuon kävelyn aikana huomaat, että askeleesi muuttuu kevyemmäksi päivä päivältä.

Voimia kaikille joita ärsyttää kivat tyynynpäälliset.

Kyllä se siitä, usko pois.

Ei kommentteja

Dermosilia tulevaan helleaaltoon

20.6.2016 |

Dermosil protection mousse

No niin, jos on säätietoja uskominen niin juhannuksena ei sada lunta saati räntää vaan +30 asteen helle voipi rikkoontua.

Oiva keino auringolta suojautumiseen sen sijaan, että menisi pimeään kaappiin piiloon on ottaa Dermosil Sun protection spf 50 vaahto käyttöön. Aivan mainio koostumus. Aivan kuin ”muotovaahtoa” mutta paksua sellaista joka levittyy hyvin, eikä jätä tahmeaksi. Kevyempänä versiona voi taas käyttää spf 20 voidetta suojautumiseen. Itse olen popsinyt jo kuukauden päivät noita aurinkopillereitä, jotka lupaavat syvemmän ja pysyvämmän rusketuksen. Vielä en tosin osaa sanoa miten ne pitävät paikkaansa kun tuota vettä on satanut solokenaan lähes joka päivä.

Mutta moon valamiina het ku aurinko alakaa paistamaan!

Vielä ehit tilata ittelles ja perheelles aurinkovoiteita Dermoshopista.

Ei kommentteja

20 vuotta sitten tehty päätös vaikutti elämääni vasta nyt

20.6.2016 |

juhannusruusut

Monesti sanotaan, että vaikeuksien ja haasteiden hetkellä ihminen ei näe sitä syytä tai tarkoitusta miksi näin on. Yleinsä siihen etäisyyden ja ymmärryksen ottamiseen tarvitaan oman kokemukseni mukaan liki viitisen vuotta. Kolme on liian vähän ja seitsemän liian kauan, sillä silloin olet jo viisastunut asian suhteen. Kuka sitä nyt nuorena uskoisi, että silloin vähäpätöisiltä tuntuvat päätökset voisivat vaikuttaa parinkymmenen vuoden kuluttua? Itse en ainakaan uskonut. Uskoin, että päätökseni kantoivat korkeintaan seuraavaan päivään tai maksimissaan, siis maksimissaan viikon.

Palataanpa ajassa taaksepäin kaksikymmentä vuotta.

Minun kohdallani vuosi oli 1996, kauan on aikaa siis, kun päätin äärettömän tyhymänä pitämäni ajatuksena silti lukea tarjotun ammattikorkeakoulu jatkotutkinnon, jota tarjottiin koulujen ja koulutusjärjestyksen murroksessa ja uudistuksessa. Nurisin koko vuoden, että ihan turhaan teen tämän ja mihinkään en ikinä tätä tarvitse mutta teenpä nyt kuitenkin. Koskaan en ole  jättänyt yhtäkään koulua kesken, tai venyttänyt valmistumisajankohtaa ja olen kuitenkin aina ajatellut, että koulutukset ja päästötodistukset ovat kuin pistäisi ittelleen rahaa pankkiin. Tämän suhteen olen aina ollut äärettömän tarkka ja pedantti sekä kunnianhimoinen.

Mutta oi, kuinka mahtavaa onkaan olla väärässä! Maailman paras tunne jos minulta kysytään.

Viime viikolla tuli tekstari ystävältä, että nyt on opiskelijavalinnat tehty, miten meni? Menin ihan lukkoon ja en edes muistanut, että mistä voin käydä katsomassa tulokset. Vihdoin kun pääsin sivustolle käteni tärisivät niin kolokosti, että siitä katsomisesta ja klikkailusta ei meinannut tulla yhtikäs mitään. Mutta siinä se sitten oli, iso peukku ja teksti, että sinut on hyväksytty niin itkuhan siinä tuli, kiitollisuudesta! Tärisin varmaan tunnin.

Itse en voinut hakea kuin yhteen yliopistoon koko suomessa, sillä pääsykoevaatimukset olivat erilaiset eri paikkoihin mikä toi kivan haasteellisen lisän asian suhteen. Minulla oli siis vain yksi oljenkorsi ja se riitti mutta jos en olisi 20 vuotta sitten lukenut tuota jatkotutkintoa ”jota en ikinä tarvi mihinkään” niin en olisi voinut edes hakea tähän.

Äärettömän kiitollinen kaikesta.

Saan kertoa sen tosiasian teille kaikille, että asioilla on tapana järjestyä ja aina kannattaa opiskella tutkintonsa loppuun saakka.

Nyt olen taputtanut itseäni ylpeänä olalle ja sanonut: hyvä minä!

Aina voi miettiä hetken, että tarvinkohan minä tätä joskus? Silloin on parempi valita se tarve kuin jättää valitsematta. Sillä yleinsä sitä silloin tulee tarvitsemaan mutta siihen voi mennä jopa kaksikymmentä vuotta.

Mielenkiinnolla ajattelen, että mitkähän tänä vuonna tekemäni päätökset vaikuttavat seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluttua kun olen eläkkeellä?

Elämä on.

Valintoja.

Ihanaa alkavaa viikkoa.

Vielä ehtii Tankarin perheristeilylipun arvontaan täällä blogissa ja instagramissa scarlets_walk.

Seuraavaksi lähtee jakoon Mustakari Memories 2016 lippuja perjantaille ja lauantaille, joten pysykäähän kuulolla!

 

(2) kommenttia

Pikku prinssi opettaa meitä

19.6.2016 |

pikku prinssi kirja

Kävin viime viikolla katsomassa Pikku Prinssin. Pikku Prinssihän pitää kolmatta sijaa maailman eniten myydyimmän kirjan paikalla, arviolta noin 140 miljoonan kappalemäärän myynnillä. Prinssiä edellä ovat vain Hobbitit 142 ja Taru sormusten Herrasta noin 150 miljoonalla, (mitä en kyllä ymmärrä).

Olen ensimmäisen kerran lukenut Pikku Prinssi tarinan 17 vuotiaana ja ihastuin sen yksinkertaiseen sanomaan, että tärkeimpiä asioita ei näe silmillään vaan sydämellään. Minulla olikin tapana ostaa usein tuota kirjaa, alleviivata siitä muutama lause valmiiksi ja antaa se lahjana eteenpäin ja tällä tavalla levittää Pikku Prinssin ihanaa sanomaa. Viime keväänä tein yliopistolla englanninkielen kurssillani esitelmän tästä samaisesta aiheesta, sillä niin rakas se on minulle.

Mutta mitä tapahtuikaan kun kävin katsomassa elokuvan?

Ensinnäkin elokuva on uskomattoman kaunis. Sen visuaalisuus, rinnakkaistarina animaation ja ”kynällä piirretyn kuvan jälkeen” on onnistunut. Niinkuin vanhaa versus uutta jotka toimivat rinnakkain, täydentäen toisiaan. Heikki Kossin luomat Foley-äänet olivat todella hyvät. Foley-äänethän ovat elokuvan teossa kuvan tapahtumiin kuuluvia ääniä. Äänet äänitetään jälkikäteen näyttelijöiden liikkeiden ja muiden kuvan tapahtumien tahdissa. Jokainen pieni narahdus ja rusahdus oli oivallettu ja toteutettu elokuvassa todella osuvasti. Sellaset pienet taustaäänet, jotka yleinsä unohdetaan oli muistettu ottaa tässä elokuvassa huomioon ja se paperin kahina.

Olkoonkin ikäsuositus lapsille sallittu niin olen äärettömän tyytyväinen, että tästä ei oltu tehty lastenelokuvaa vaan edelleenkin tarina oli kuten kirjakin, aikuisille kirjoitettu ja sieltä rivien välistä pystyi sitten oppia  yhtä sun toista. Tällä kertaa koin kuitenkin aivan uuden tunnekuohun ja syvemmän ajatuksen sekä opin tästä tarinasta niin paljon enemmän kuin ne aiemmat kolmekymmentä lukukertaa. Minulle aukeni aivan uudella tasolla  lentäjän ajatus ja se metafoora millä kirjoittaja kuvaa elämää ja tärkeitä asioita ja miksi hän kuvaa. Sukelsin syvälle lentäjän ja Pikku Prinssin ajatuksiin.

En muista koskaan kokeneeni tällaista valaistusta minkään kirjan tai elokuvan kohdalla. Nyt se oli hämmentävää ja opettavaista. Omasta mielestäni kyseinen kirja ja elokuvahan antavat lukijalleen tai katsojalleen juuri sen verran mihin hän on valmis ja mitä hän on vastaanottava. Ihaninta on, että vaikka perusajatus pysyy samana, tarina muuttaa muotoaan itsemme vanhetessa ja sen arvot vain korostuvat ja jalostuvat jos me vain tahdomme niin.

Edelleen minun rakkain kirjani.

♥ ♥ ♥

Ei kommentteja

Beach body mist ja kevyttä shoppailua

17.6.2016 |

Acorelle Beach water

 

Ihanaa, että on viikonloppu ja ei tarvitse tehdä yhtikäs mitään. Olla vaan ja möllöttää!

Vähän päivitystä kotikaappeihin nettikauppojen avulla. Elloksen -40% tarjous käytettiin hyödyksi Vagabond kenkien tilauksen yhteydessä. Kunnon työkengät ja koko kroppa kiittää.

Sitten pieni pyrähdys Sköna Claraan kenkiä katsomaan. Tällä kertaa niitä katsottiin ja sovitettiin, mutta eivät vain istuneet minun jalkoihini toivotulla tavalla. Nykyään olen todella tarkka kenkien suhteen ja aikaisempina vuosina käytetyt 11cm piikkikärkiset korkkarit aiheuttavat lähinnä huutonaurua. No nyt eivät sovitetut lenkkarit vastanneet joustavuutta pohjasta joten sitten siirryttiin tutkailemaan mitä vaatteita on tarjolla. Olihan siellä vaikka mitä ja mukaan tarttuikin uuden Puolalaisen Lous merkkinen mekko, Rabens Salonerin paita, RISKiltä paita ja takki, eli tämän vuoden vaateostokset on täten tehty ja ne tehtiin -30-50% alennuksin joten sehän on kuin oisi pistänyt rahaa pankkiin, vai mitä?

Ruohonjuuresta löytyi taas kaikkea pientä kivaa, kuten tämä Acorellen ihana Beach body mist, vartalotuoksu.

Huomattavasti kevyempi ja raikkaampi kuin edt hajuvedet ja jättää iholle miedon tuoksun päiväksi ilman, että ympäristö saa hengen ahdistuksia. Tuoksu kuitenkin säilyy miellyttävänä iholla koko päivän.

Mikä on sinun lempituoksusi tälle kesälle?

Suosittelen myös tutustumaan tähän tuotteeseen ja valitsemaan oman ihotyypin mukaisen sienen. Et usko miten tehokas ja hyvä tämä Ekovistan tuote on! Sieni kestää 4-6 viikon arkisen käytön ja sitten se on hyvä. Ekovistalla on useamman ihotyypin mukaan valmistettu sieni ja sen kyllä huomaa, että sienellä ja ihotyypillä on väliä. Hieno homma on se, että jokaiselle on kuitenkin suunniteltu oma tuote joka toimii.

Clean ekovista

 

 

Ei kommentteja

Voita perhelippu Tankarin majakkasaarelle

16.6.2016 |

ArvontaTankar

Tankar majakkasaari meri visit kokkola

Tankar kalastus visit kokkola

Tankar puulaituri visit kokkola

Nyt sinulla on mahdollisuus voittaa perhelippu Tankarin majakkasaarelle, Kokkolan edustalle.

Lipulla pääsee 2 aikuista ja 2 lasta matkustamaan m/s Jennyllä saarelle ja takaisin.

Saarelle voit viedä omat evääsi ja grillata tai sitten voit syödä ravintolassa suosittua lohikeittoa.

Tankarissa voit myös majoittua, mennä vaikkapa naimisiin pikkuruisessa puukirkossa kuten ystäväni teki aikoinaan tai tutustua museoon, lisää infoa löydät täältä klik.

Pitkospuita pitkin on kiva ja helppo kävellä saaren ympäri ja jos majakka sattuu olemaan auki niin pääset tutustumaan siihenkin.

Osallistumaan pääset kommentoimalla tätä postausta ja jos haluat tuplata mahdollisuutesi niin instagramin puolella menee sama arvonta @scarlets_walk

Arvon voittajan ensi viikon keskiviikkona 22.6 ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Nyt saa jakaa.

Kiitos

 

(84) kommenttia

Life is Good at the Beach

16.6.2016 |

Lexington froteepyyhe

rannalla

Hennes & Mauritz

zinna

Joko teillä alkaa olemaan kesälomasuunnitelmat valamiina?

Lähetkö mökille, rannalle vai kaukomaille?

Meillä täällä Kokkolassa on meri onneksi tuossa vieressä ja sitähän riittää tuota rantaviivaa. Lohtajan Vattajalle voi siirtyä sitten kun haluaa katella merta eemmäs.

Kesäkuu on ollut yhtä ailahtelevainen kuin naisen mieli. Kaiken näköstä ilimaa on siihen mahtunut mutta sehän on ihan tyypillistä suomalaista kesälle. Heinäkuu on sitten hellettä;)

Heräsin tänään jo puoli kuusi. Mieli oli niin iloinen ja virkeä, että eipä siinä kannattanut jäädä sänkyyn makoilemaan. Jos olisi ollut vettä vähänkään lähempänä olisin varmasti mennyt uimaan.

Nyt kuitenkin otan päivän vastaan äärettömän kiitollisena.

Ihanaa päivää teillekin ja tervetuloa kaikille uusille lukijoille. Tänään tai huomenna alkaa kiva arvonta;)

Lexington jättipyyhe Zinnasta.

Ei kommentteja

Lumenen kesän uudet geelilakat

15.6.2016 |

Lumene geelilakat

Paratiisi, Rantapolku, Rannalla, Kuuma päivä, Kesäunelmia, Hetken Lumo ja Aamukaste.

Näistä on Lumenen kesän geelilakat tehty.

Kynsilakat saatu Lumenelta.

Ei kommentteja

Älä pidä ikävistä ihmisistä kiinni

14.6.2016 |

door handle

Mikä siinä onkaan, että me ihmiset niin mieluusti pitäisimme samaan aikaan kiinni, kuin haluaisimme päästää irti?

Olen itse pitänyt niin useasti väkisin kiinni eri asioista ja varsinkin ihmisistä, että melkein uuvuin siihen tunteeseen.  Olen vasta viime vuosina tajunnut, että kiinni pitäminen kehittää vain vielä enemmän vastustusta ja sen lisäksi se vie älyttömän paljon energiaa minulta pois joka sekunti. Jos joku ihminen ei halua olla kanssani niin hänen pitää antaa mennä. Tämä pätee ystäviin, tuttuihin, kavereihin ja puolisoihin.

Miksi me hyvin usein takerrumme kuin viimeiseen oljenkorteen jos huomaamme, ettei joku halua olla kanssamme? Egomme lienee saaneen kolauksen, sillä kuka nyt haluaisi tulla dumpatuksi. Itse ajattelen nykyään, että onpa hyvä kun tuli tuonkin ihmisen totuus selville, hyvää matkaa ja jään innolla odottamaan milloin tuo poistuva ihminen korvaantuu uudella. Sillä niin on aina tapahtuva. Negatiivinen poistuu ja aina jotain uutta ja hyvää saapuu tilalle. Kunpa vain jaksaisimme luottaa siihen.

Milloin sitä sitten tietää, että on onnistunut päästämään irti vanhoista rutiineista ja ikävistä ihmisistä tai tavoista?

Itse havahduin, että silloin kun en enää suo niille ajatustakaan ja kun sisälläni ei liikahda mikään, sydän ei lyö ylimääräistä eikä sisäinen verenpaine nouse kattoon. Pyrin hokemaan itselleni, että ne ihmiset ja asiat joiden on tarkoitus palata luoksesi, tulevat mikäli niiden on tarkoitus kuulua elämääni.

Moni on kävellyt pois elämästäni mutta niin olen minäkin kävellyt pois monen elämästä.

Jännittävintä on se, että sitä ei itse koskaan tiedä miten niiden asioiden tai ihmisten kanssa käy, sillä se on se elämän suuri salaisuus.

Yksi tunne mikä itselläni on vahvistunut aina kun olen päästänyt irti, on se upea vapauden tunne, se on niin varmalta tuntuva tunne, että siitä ei vain voi erehtyä.

Aina kun minulla on mahdollisuus vahvistaa sisäistä ääntäni niin teen sen, sillä minulla, niinkuin sinulla on vain tämä yksi elämä ja se voi olla ohi jo huomenna jos oikein huonosti käy.

Muista siis elää niin kuin sinä itse haluat ja siten, että koet olevasi vapaa ja onnellinen.

Mikäli ovi sulkeutuu edessäsi niin mene ja avaa ikkuna ja anna valon paistaa sisään.

(4) kommenttia