Ruokitko sinä hyvää vai pahaa puolta itsessäsi?

Avainsanat: , , , , , ,

Unisieppari dreamcatcher intiaani

Intiaani keskusteli lapsenlapsensa kanssa, ja hän sanoi:

” Kaikissa meissä asuu kaksi taistelevaa sutta. Toinen niistä on paha. Se on viha, pelko, kateus, mustasukkaisuus, suru, ylimielisyys, itsesääli ja valhe.

Toinen on hyvä. Se on ilo, rauha, rakkaus, toivo, tyyneys, nöyryys, hyväntahtoisuus, empatia, totuus ja luottamus. ”

Kumpi susi voittaa?,  kysyi lapsi.

” Se, jota ruokit ” vastasi vanhus.

Tässä tekstissä piilee niin suuri viisaus, jotta siihen kannattaa mielestäni suhtautua vähintäänkin vakavasti. Olen aikoinani ruokkinut tuota pahaa sutta itsessäni niin että henki ei meinannut enää kulkea. Olen käynyt jokaisen ikävän tunteen aallonharjalla ja pysynyt siellä pitkään. Jos kyse olisi lainelautailusta, olisin maailmanmestari. Sitten tapahtui jotain, olisiko ollut viisi vuotta sitten…en jaksanut enää. Oli pakko katsoa itseä peiliin, sillä edelleen vain omaa käytöstään voi muuttaa. Kun muuttaa omaa käytöstään ja suhtautumistaan, niin haastaa ympärillä olevat ihmiset mukaan. He joko muuttuvat tai et, ja jos he eivät muutu niin heidät pitää päästää vapaaksi kuin ilmapallo joka karkaa käsistä. Kun aamupalaksi aloittaa päivän itsesäälillä, ja päivää pitkin jatkaa vihalla, pelolla, kateudella ja mustasukkaisuudella, jotta taas iltaa kohden voi tuntea surua, ylimielisyyttä ja itsesääliä on koko päivä ollut yhtä valhetta.

Miten tässä onnistuu? Se on matka ja oivallus joka jokaisen on tehtävä itse.

Niin usein olen vuosien varrella kysynyt menestyneiltä elämäntapa preppaajilta että miten tämä oikein tapahtuu ja onnistuu? Olen kertonut tarinaani ja kas kummaa, en olekaan saanut heiltä juuri mitään ihmeellistä vastausta, sillä heitä ei ole kiinnostanut minun ikävä tunne ja tilanne. Välillä tuli tunne, että heitä on kiinnostanut vain se että ostanko heidän kirjansa vai en, tai osallistunko valmennuskurssille vai en. Nyt joku tietenkin ajattelee, että mikä pakko heidän on kuunnella ja auttaa sillä he eivät ole psykoloogeja? Minun odotukseni on kuitenkin, että jos tietää jotain, se pitää jakaa ja ottaa vastuu siitä ilosanomasta. Minulle ei riitä että kyllä se siitä!

Riittäisikö sinulle?

Kun sitten itse päätin pikkuhiljaa muuttamaan ajatusmaailmaani, oli se tehtävä ylikorostetusti jotta siitä tulisi pinttynyt tapa. Eli luin positiivisia mietelauseita netistä, ai että ne kyrpi ensimmäiset kolme kuukautta. Sitten piti opetella kävelemään ja hymyilemään samaan aikaan. Pieni vieno hymy suupieliin ja mars eteenpäin, mutta siihen pitää keskittyä jotta sen maskin jaksaa alussa pitää yllä. Aina kun pinna meinas mennä, niin isoon ääneen huusin pääni sisällä, että kuolenko oikeasti tähän jos tämä ei mene niinkuin minä haluan? Lakkaako maapallo pyörimästä jos ei tapahdukaan tahtoni? Yllättävän pian sitä alkoi huomaamaan, ettei tässä ole oikeastaan mihinkään kiire.

Elämänkokemukseni ovat lyöneet minut kertalaakista nöyryyden kanveesiin, jota nöyryyttä ei ole pahemmin tarvinnut harjoitella, mutta anteeksiantoa ehkä sitäkin enemmän.

Voinko antaa exälleni vilpittömästi anteeksi? Voinko antaa työpaikkakiusaajille anteeksi? Voinko antaa minusta pahaa puhuville anteeksi? Voinko antaa väärinymmärryksille anteeksi? Voinko antaa valheille anteeksi?

Oleellisinta ja tärkeintä on se että :Voinko antaa itselleni anteeksi?

Itseään kohtaan täytyy olla armollinen.

Jokaisella meillä on paljon kipuja ja haavoja, osa niistä on arpeutunut tai niihin on jo niin tottunut, että sitä sallii yllättävän paljonkin ikäviä asioita ympärilleen. Kun havahtuu siihen, että oikeasti sitä ansaitsee parempaa. Jokainen meistä ansaitsee totuuden, kunnioituksen, toivon, ilon ja rauhan elää.

Vai olenko ymmärtänyt elämisen taidon väärin?

Enää en salli itselleni muuta kuin hyvää tekeviä asioita. Ihmisiä jotka aidosti tykkävät, ja joiden ego ei ole esteenä etteikö voisi nostaa peukkua pystyyn hyville jutuille, niihin törmätessään. Ihmisiä ja yhteisöjä jotka haluavat yhdessä jakaa ja tehdä hyvää.

Aina on tuleva olemaan me ja he, joillekin meidän tekemiset ovat punainen vaate ja päinvastoin. Mutta, vain edelleen omaa käytöstään ja suhtautumistaan voi muuttaa. Sitä voi ja saa harjoittaa aina, se ei maksa mitään mutta se maksaa itsensä takaisin monin kerroin. Huomaat aika nopeasti kun hyvää alkaa kilisemään kassaasi takaisin.

Minä ansaitsen hyviä asioista elämääni, ja uskon että jokainen teistä ajattelee kanssani samoin?

-Scarlet-

3 vastausta artikkeliin “Ruokitko sinä hyvää vai pahaa puolta itsessäsi?”

  1. Tessa sanoo:

    Ihana kirjotus rakas. Taalla tippa linssissa lukien. Xxx oot ihana

  2. Maiju sanoo:

    Minä haluan aina uskoa kaikista hyvää ja toivoa kaikille hyvää. Hyvällä on mielestäni elämää kantava voima. Hyvä tulee hyvän luokse, se on voima, joka kantaa. <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *