Minä, meri, rannikko ja paskovat lokit

Avainsanat: , , , , , ,

meri kivet

meri kivi

Meri Kaislat

Meri kettingit

Meri lokki

Olen joskus kokeillut pariinkin otteeseen asumista sisämaassa ja siitä vaan ei tule yhtään mitään.

En kotiudu, en sopeudu. Meri on se mikä pitää olla lähellä. Vaikka en vuoteen kävisi merenrannalla, niin minulle riittää, että tiedän että se on tuossa ihan kivenheiton päässä. Pirullinen se on kuin mikä, ei todellakaan mikään lämmin henkäys, vaan päinvastoin se jakelee partateriä ja viimaa harva se päivä. Meri muistaa myös kesällä tasaseen tahtiin kylmillä tuulilla, mutta sen tuoksua ei voita mikään. Sen suolainen tuoksu, joka maistuu niin ihanalle ja ne lokit jotka takuuvarmasti paskovat autosi päälle jos olet erehtynyt sen pesemään. Siitä on kotikaupunkini tehty.

Jenny aloittaa aivan pian laivamatkat Tankarin saarelle, jossa käyn joka vuosi.

Oletko sinä jo käynyt Kokkolassa? Meillä täällä on kaikki mitä sinä tarvitset!

2 vastausta artikkeliin “Minä, meri, rannikko ja paskovat lokit”

  1. Merenranta tuoksuu tänne asti <3 En ole koskaan käynyt Kokkolassa mutta kesällä olisi tarkoitus tulla ja tuolla saarella pitää ehdottomasti päästä käymään! Minä keski-suomalainen maakrapu rakastan merta yli kaiken <3 <3

    • Scarlet sanoo:

      60luvunnahkahousut: Tervetuloa, meri tuoksuu ja saari on aivan ihana. Jos varaat etukäteen niin voit yöpyä myös saarella 😉
      Kokkolan matkailusta lisää infoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *